Mykrat.net
» Mykrä-suku
» Mykrien asuinpaikkoja
Kartta:
Kannaksen Mykrien asuinalueet
Saviniemen kuninkaankartano
Sijainti: Karjalan kannaksella Antrean pitäjän Saviniemen kylässä, 12 km Antrean asemalta, 50 km Viipurista ja 1 km Jaakonsaaren laiturilta, Vuoksen rannalla.
|
Tila on ollut olemassa luultavasti jo keskiajalla ja sijainnut alunperin Suur-Jääskessä, josta myöhemmin on rajankäyntien vuoksi lohkaistu mm. Antrean ja Kirvun pitäjät. Kustaa Vaasan aikana Saviniemen kartano oli vuoroin kruunulla, vuoroin läänitettynä aatelisille. 1535 sai Bertil Jönsinpoika sen läänitykseksi, 1561 Jaakko Henrikinpoika Hästesko ja 1573 Antti Niilonpoika Sabelfana, jonka leski sai sen pitää hallussaan miehensä kuoleman jälkeenkin. 1594 se joutui panttina Eskert Lindorminpojalle. |
Saviniemen kartano Täyssinän rauhan 1595 rajakartan luonnoksen mukaan. (Ruotsin valtionarkisto) |
|
1645 tuli omistajaksi majuri Jonas Klingebail, jonka lesken, Katarina Verdelet de Fornoyn, toinen puoliso Bertil Dhumb antoi tilan vuokralle. Majuri Klingebailin poika, kapteeni Jonas Klingebail, sai tilan haltuunsa 1673. Tämän sisaren puoliso, everstiluutnantti Volmar Vilhelm von Nandelstadt, vuokrasi sen 1682. Kaarle XI:n reduktion jälkeen Saviniemi oli sotilasvirkatalona, kunnes joutui Venäjän alaiseksi [Uudenkaupungin rauhassa 1721]. 1800-luvulla olivat omistajina mm. von Zweygberg, Starck, Kannin ja Danielsson -suvut. Vuodesta 1909 omistajina mainitaan Juho ja Liisa Kuisma. |
|
Mykrä-suvun kantavanhemmat Saviniemen kartanon tiluslaisia
Saviniemen kartano liittyy Kannaksen Mykrä-sukuun oleellisesti, sillä sen mailla on sijainnut suvun kantavanhempien asuttama torppa ainakin jo 1720-luvulta asti. Mykriä löytyy Jääsken suurpitäjän voudintileistä kylläkin jo 1600- ja jopa 1500-luvulta asti, mutta näitä Mykriä ei ole vielä kyetty varmasti yhdistämään nykypolviin. Kuitenkin arkistoissa on olemassa hyvinkin vanhoja asiakirjalähteitä, joilla voitaisiin suurella todennäköisyydellä todistaa sukupolvien jatkumo keskiajan loppupuolelta nykypäivään.
Vrt. Vanhimmat maininnat Mykristä
Antrean ja Vuoksen muistojulkaisussa (1951) kerrotaan Saviniemestä mm. seuraavaa: ”Kun Karvojan tienhaarasta Vuoksenrantaan päin lähtevä tie ylitti ns. Mykrän joen, oli tultu Saviniemen maille. Mykrän Maltaan läheltä erosi oikealle kunnan ylläpitämä, Kekinniemeen päättyvä tie, jonka varrella varsinainen Saviniemi sijaitsi. Runsaasti parin kilometrin päässä tästä tienhaarasta, ikivanhoja vaahteroita, lehtikuusia ja koivuja kasvavalla, Vuoksen lahdesta kohoavalla kummulla sijaitsi Saviniemen vanha, historiallinen kartano, jonka viimeiset omistajat olivat veljekset Matti ja Ilmari Kuisma.”
Mykrien vaikutus Saviniemellä jättänyt jälkensä paikannimistöön
Mykrien vaikutus Saviniemellä on ollut ilmeisen vahva. Tätä todistaa mm. Jääsken ja Antrean paikannimistöön kuuluvat Mykräjoki, Mykrälahti ja Mykrän ylikäytävä sekä tilannimi Mykrä-Mallat, jonka isännän Pekka Matinpoika Mykrän (s. ~1689) nimeä on tila sinnikkäästi kantanut aikojen ja olosuhteiden vaihtumisesta huolimatta aina Mykrien alkuhämäriltä luovutetun alueen seurakuntien lakkauttamisen aikoihin asti. Vielä Antrean rippikirjoissa 1943-50 on Saviniemi n:o 1 (B) nimetty Mykräksi, vaikka viimeiset maininnat Mykristä Saviniemessä tunnetaan 1800-luvun alussa. Talon viimeisimpänä suomalaisena isäntänä mainitaan talollinen Matti Matinpoika Mallat. Mallatin suku on vaikuttanut Saviniemessä myös usean sukupolven ajan. Tästä juontuu siis tilannimi ”Mykrä-Mallat”.
Vrt. Mykrä-nimi paikannimistössä
Muut varsinaisen Saviniemen alueen tilat ovat olleet: Saviniemen kartano, Putila, Raami, Sysimäki, Kivenkorpi ja Päivärinta. Kirjojen mukainen Saviniemen kylä käsittää lisäksi Narmasaaren, Lietsaaren ja Hovinkorven alueet, sekä Urkonsaaren Saimaassa. Nämä Saviniemen osat ovat sijainneet ja ovat käytännössä olleet yhteydessä muiden kylien kanssa. Varsinaisella Saviniemellä tarkoitetaankin sitä Saviniemen kylää, mikä oli pääpaikan, vanhan Saviniemen ympärillä ja mitä käytännössäkin sanottiin Saviniemeksi. Saviniemi oli siten erikoislaatuisen ulottuvainen muodoltaan, mikä selittyy sillä että se oli vuosisatoja sitten Ruotsin kuninkaan latokartanona ja siihen otettiin maita aina sieltä, mikä silloisen tarpeen mukaan katsottiin edulliseksi.
LÄHTEET:
- Antrean ja Vuoksen muistojulkaisu 1951
- Suomen maatilat (julkaistu ennen II maailmansotaa)
- Antrean kirkonkirjat ja voudintilit
Lisätietoa
- Mykrä-nimisten henkilöiden lukumääräSukunimitilasto (VRK)
- Karjalan murteessa mykrä = myyräNimitietoa
- Kannaksen
Mykrillä oletettavasti yhteiset juuretLue
lisää
- Kantavanhemmat Pekka Matinp Mykrä (s. 1689) ja Maria Erkintr Littunen (s. 1697)
Saviniemen kartanon tiluslaisiaLue
lisää
- Sukuhaarat: Antrea, Hiitola, Jääski,
Kirvu...Lue
lisää
- Hiitolan haarassa runsaasti
- sukulaisten kesken solmittuja avioliittojaLue
lisää
- kaksoslapsiaKaksostukimus - Wanhat kuvat kertovat menneestäKuvagalleria
Uutiset | Sukuseura | Mykrä-suku | Linkit | Palaute & Tilaus
päivitetty 23.11.2003
 |
 |
 |
 |
|
 |
 |
 |
 |
|