Juuret & SukuhaaratKannaksen Mykrillä on oletettavasti yhteiset juuret. Seuraava katsaus valottaa sukuhaarojen muodostumista. Lähtökohtana tarkastelussa on kantavanhempien perhe. Kantavanhempien lapsetKirkonkirjoihin perustuen tämän hetken tiedon valossa Kannaksen Mykrien kantavanhemmat ovat Pekka Matinpoika (syntynyt ilmeisesti Jääskessä 1689) ja Maria Erkintytär Littunen (s. n. 1697), jotka muuttivat neljän lapsensa (Yrjö s. 1724, Erkki s. n. 1726, Pekka s. 1732 ja Riitta s. 1744) kanssa Hiitolan Äikäänniemeen 1700-luvun puolivälissä Antrean Saviniemeltä Vuoksen kupeesta, jossa isä-Pekka oli kartanon torpparina. Lapsista Yrjö ja Erkki perustivat perheet Hiitolassa. Kantavanhempien esikoispoika Matti (s. n. 1720) sekä vanhin tytär Maria (s. 1729) jäivät puolisoineen Saviniemeen, josta Maria muutti toisen puolisonsa kanssa Antrean Savilahden kylään 1755 ja Matin perhe Jääsken Pelkolan kylään 1756. Hiitolaan lähteneistä lapsista Pekka muutti avioiduttuaan takaisin Antreaan, Savilahden kylään 1760, josta 1779 torppariksi Jääsken Pelkolan kylään. Anna (s. 1736) ja Juho (s. 1741) kuolivat jo pikkulapsena Antreassa. Hiitolaan muuttaneista lapsista perheen kuopus Riitta (s. 1744) meni avioksi Ilmeelle, joka kuului noihin aikoihin Hiitolaan. Joissakin lähteissä mainitaan lisäksi Heikki Pekanpoika (s. 1731) Mykrän torpasta.
Sukuhaarojen muodostuminenKaaviokuva: Sukuhaarat ja jälkeläismäärät Kannaksen Mykrät voidaan jakaa kantavanhempien poikien jälkeläisten asuinpaikkojen mukaan eri sukuhaaroihin. Kantavanhempien tytärten jälkeläisiä on toistaiseksi seurattu vain muutaman sukupolven osalta. Esikoispojan jälkeläiset muodostavat Jääsken päähaaran, josta erkaantuu Kirvun sivuhaara. Hiitolaan muuttaneiden poikien jälkeläiset muodostavat kaksi päähaaraa, jotka yhtyvät useiden sukulaisten kesken solmittujen liittojen kautta. Hiitolasta takaisin Antreaan muuttaneen Pekka Pekanpojan jälkeläisistä muodostuu haara, jota voidaan kutsua Jääsken-Antrean sukuhaaraksi. Tästä erkaantuu Viipurin sivuhaara 1800-luvun lopulla. Myöhempinä aikoina muutamia perheitä on muuttanut myös Rautjärvelle. Lisäksi Viipurin läänin Uudellakirkolla on Mykriä, joita ei toistaiseksi ole saatu yhdistettyä muihin sukuhaaroihin. Uudenkirkon Mykrien kantaisä Tuomas Heikinpoika (s. 1952) on muuttanut 1700-luvun lopussa Terijoelta Uudenkirkon Rieskjärvelle. Terijokea ei ole vielä toistaiseksi kovin tarkasti tutkittu. Omat hankaluutensa tuon alueen tutkimuksissa aiheuttaa Myyrä-nimen epäjärjestelmällinen käyttö asiakirjoissa Mykrä-nimen rinnalla. Viime sotien yhteydessä Kannaksen Mykrät ovat siirtolaisina sijoittuneet lähinnä satakuntalais-hämäläiselle alueelle sekä Kymenlaaksoon. Mykriä on tosin kannakselta lähtenyt ennen evakkovirtaa jo esimerkiksi 1900-luvun alussa myös Pohjois-Amerikkaan. Jälkeläisten määräKaaviokuva: Sukuhaarat ja jälkeläismäärät Kaaviossa olevat sukuhaarojen jälkeläismäärät on poimittu Kannaksen Mykrien sukutietokannasta, joka käsittää tällä hetkellä (syyskuu 2003) n. 3050 henkilön tiedot. Näistä kantavanhempien jälkeläisiä on n. 2020, heidän puolisojaan n. 840 ja puolisoiden vanhempia n. 290. Puolisoiden pieni määrä suhteessa jälkeläisten määrään selittyy osittain entisaikojen korkealla lapsikuolleisuudella ja toisaalta sillä, että tutkimukset vanhempien sukupolvien osalta ovat vielä kesken. Sukulaisten kesken solmittujen avioliittojen johdosta Hiitolan jälkeläisvahvuuksien yhteenlaskettuun kokonaismäärään sisältyy molempiin sukuhaaroihin kuuluvia jälkeläisiä yhteensä arviolta nelisensataa. |