Sukulaisliitot

Tällä sivulla on esillä Mykriin liittyvää sukututkimusaineistoa. Laajempaa tietosisältöä pääsee tarkastelemaan oheisista linkeistä.

Sukulaisten kesken solmitut avioliitot

Kaaviokuva: Avioliitot Hiitolan Bragge- ja Mykrä -sukujen välillä

Johdanto

Maaseudulla on eletty kautta historian ydinperheissä, jopa neljä polvea samalla tilalla. Kantatila jaettiin ajanmyötä usein perintötorppiin, ja ne taas perintönä pienemmiksi osiksi. Muuttoliike kylästä toiseen tai pitäjästä toiseen oli melko vähäistä. Lisäksi pitäjien väkiluvut eivät ole olleet kovin suuria. Kanssakäyminen eri kylienkin välillä oli melko vähäistä. Avioliittoja solmittiin toisilleen tuttujen sukujen välillä. Pienessä yhteisössä ajan myötä kävi niin, että moni yhteisön jäsen oli sukua toisilleen.

Oman kylän tytöt ja pojat olivat jatkuvasti tekemisissä toistensa kanssa ja siten keskenään tuttuja. Ei siis ollut mitenkään tavatonta, että esim. pikkuserkusten kesken solmittiin avioliitto. Mahdollistihan se jatkuvuutta suvulle. Sitäpaitsi usein tila jäi silloin suvulle myös tulevaisuudessa.

Kannaksen Mykrien eri sukuhaaroissa on solmittu avioliittoja toisilleen sukua olevien kesken varmasti aikalailla saman verran kuin kuin muissakin suvuissa. Jotkut pareista ovat keskenään hyvinkin läheistä sukua, jotkut eivät ehkä yhteisiä kaukaisia esivanhempiaan ole kyenneet enää edes muistamaan, vaikka sukunimi olisikin ollut sama. Jotkut pareista voivat olla sukulaisia keskenään useammankin eri sukulinjan kautta.

Seuraavassa on katsaus sukulaisavioliittoihin Kannaksen Mykrien eri sukuhaaroissa. Erityistarkasteluun on otettu myös Hiitolan sukuhaaroihin useasti liittyvä Bragge-suku.

Valokuvat kertovat yhteisistä piirteistä

Juho Yrjönpoika Mykrä ja Magdaleena Erkintytär Mykrä olivat keskenään sukulaisia ja solmivat avioliiton Hiitolankylässä vuonna 1884. Heille syntyi yksitoista lasta ja kaikenkaikkiaan on vuosien varrella alkunsa saanut yhteensä 230 jälkeläistä kuudessa sukupolvessa.

Juhon ja Magdaleenan perhe on ikuistettu valokuvaan vuonna 1912. Kun perhekuvaa tarkastellaan, voidaan selvästi huomata perhejäsenillä yhteisiä kasvonpiirteitä. Myös vanhemmat ovat aikalailla samaa näköä.

Juho kuuluu Hiitolan 2. sukuhaaraan ja Magdaleena Hiitolan 1. sukuhaaraan. Mykrä-suvun kautta he olivat toisilleen neljänsiä serkkuja. Hiitolan Mykriin oleellisesti liittyvän Bragge-suvun kautta Juho ja Magdaleena olivat sekä toisia serkkuja (=pikkuserkkuja) että myös kolmansia serkkuja.

Juhon ja Magdaleena sekä heidän lastensa yhteisiä piirteitä voi tarkastella oheisesta perhekuvasta.

Perhekuva: Juho Mykrän ja Magdaleena Mykrän lapsia

Sukulaisavioliitot Kannaksen Mykrien sukuhaaroissa

Kuten edellä on tuotu esille, sukulaisten kesken solmitut avioliitot eivät olleet entisaikoina harvinaisia. Sukulaisavioliittoja on kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti erityisesti Hiitolan sukuhaarojen välillä. Tämä johtunee siitä, että Hiitolassa Mykrät ovat eläneet hyvin pienellä alueella. Kun suku on kasvanut, on Mykrien asuinaluettakin alettu kutsua Mykräkyläksi, jonka kohdalla alueen läpi laskevaa Ilmeenjokea kutsuttiin Mykränjoeksi ja sen ylittävä silta oli Mykränsilta.

Toisaalta Hiitolaan Antreasta 1700-luvun puolivälissä muuttaneiden kantavanhempien lapset ja heidän lukuisat jälkeläiset säilyivät hengissä yli lapsuusajan ja jatkoivat sukua suurine lapsikatraineen. Perimätiedon mukaan Hiitolaan muuttaneet rakensivat valtavan suuren talon, niin että talon toisessa päässä asuneiden keskuudesta pystyi ottamaan vaimon, niin ettei hänen tiedetty ollen lähisukua, vaikka sukunimi sama olikin.

Sukulaisavioliittoja ja puolisoiden keskinäisiä sukulaisuussuhteita Hiitolan sukuhaarojen osalta voi tarkastella oheisesta kaaviokuvasta.

Kaaviokuva: Avioliitot Hiitolan Bragge- ja Mykrä -sukujen välillä

Tilastoja

Tulossa myöhemmin!